Tontilla on nyt moottorisaha laulanut muutaman illan ja tämän päivän ja aika paljaalta siellä nyt näyttää. Se näyttää myös paljon suuremmalta nyt, kun puut on nurin. Ihan kivasti siitä tuli puuta omiin tarpeisiin. Uskoisin, että polttopuut riittää ainakin ensimmäiseksi talveksi ellei jopa pidempäänkin. Vielä, kun joku reipas jaksaisi alkaa hakkaamaan haloiksi ne tukit sieltä. Ehkäpä sitten ensi kesänä, jos sattuu tekemisen puute iskemään.
Havuvaltaisesta metsiköstä irtosi yllättävän paljon oksasilppua ja niitä ollaan koitettu nyt keräillä kasaan. Kamala hommahan siinä on, mutta ehkä sillä jokusen euron säästää, kun hävittää ne itse. Täytyy nyt vielä selvittää, kuuluuko maatyö urakkaan yhtään noiden oksien pois vientiä vai viemmekö ne itse jonnekin. Kuten kuvastakin saattaa huomata, ollaan myös poltettu risuja. Kovin suurta nuotiota ei vaan viitsi tehdä, kun se periaatteessa on kiellettyä. Semmoista pientä makkaranpaisto nuotiota kuitenkin on ollut lupa pitää.
Molemmat lapsetkin on päässeet käymään mutkan tontilla. Isompi menee jo hyvin touhussa mukana, vaikka toki äidillä ja isällä saakin koko ajan olla silmät selässäkin. Kummasti tuntuu tuo kielletty nuotio vetävän poikaa magneetin lailla puoleensa. Ihailtavaa, miten pieni mies keksiikään touhua itselleen moisella maapläntillä ilman ainuttakaan lelua. Risut, kävyt ja kivet riittävät vallan mainiosti ja lopun hoitaa mielikuvitus.
Äiti sen sijaan tarvitsisi hieman lisää mielikuvitusta, jotta 2kk vauvan kanssa tontilla oleskelu olisi edes jotakuinkin sujuvaa. Nämä parit reissut tontille on nyt sujuneet ihan unelmahyvin, kun vauva on vaan nukkunut joko autossa tai vaunuissa, mutta vielä sekin päivä koittaa, kun se ei nukukaan. Ehkäpä kantoreppu pelastaa tilanteen siinä kohtaa, kunhan vaatetuspuoli saadaan kohdalleen.
Vielä on muutama päivä aikaa risujen roudaamiseen. Torstaina tulee kaivinkone hommiin ja siitä se sitten alkaa todenteolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti